Nyt on reissusta kotiuduttu ja huhhuh kylläpäs se kotimatka ottikin koville! Melkein 14 tuntia matkustamista jatkuvan nälän ja vessahädän kanssa ei ollut mikään ihan mukavin kokemus, mutta nyt ollaan kotona! Ylempänä olevat kuvat on otettu ensimmäisten päivien ajalta, jolloin Kreetalla vallitsi melko tuulinen ja harmaa, sekä sateinen ja ukkostava sää. Ekat päivät menivät siis melko lailla hotellin läheisyydessä viettäen. Uskaltauduimme kuitenkin tipsuttelemaan mukulakiviselle rannalle ja Jami rakastui mereen heti ensi silmäyksellä. Miestä ei meinannut saada aaltojen kynnykseltä pois ollenkaan!
Hotellin aamupalat olivat aina aamun kohokohtia. Oli erilaisia leipiä, hedelmiä, tuoremehuja, kakkuja ja leivoksia. Sekä tietenkin luottoruuat; pekonit, munakkaat, pitsapalat sekä pavut odottivat joka aamu ottajaansa. Melkein jokaisena aamuna pyörimme mahat täynnä altaalle loikoilemaan siksi aikaa, kun huoneemme siivottiin. Jami jaksoi makoilla kokonaisuudessaan enemmän auringossa kuin minä, sillä itselle iski pienen pieni nuhan poikanen, eikä kuumassa makoilu ollut ihan se juttu. Siitäkin onneksi selvittiin!
Torstaina lähdimme aikaisin aamulla kohti Elafonisseja bussilla. Matka kesti muutaman tunnin ja siihen sisältyi runsaasti serpentiiniteitä sekä kauniita maisemia. Jami ei suostunut istumaan ikkunapaikalla siinä pelossa, että pian oltaisiin rotkon pohjalla. Kyllähän se välillä oli aika hurjaa kun kuski mennä hurautteli melko lujaakin vauhtia yksikaistaista tietä pitkin tiukkiin kurveihin. Välillä vastaan tuli autoja ja sitten mietittiin että kuka väistää ja minne suuntaan.
Matkan varrella pysähdyttiin pienen ruokapaikan edustalle ja siinä samalla oli mahdollisuus käydä kurkistamassa 300 rappusen päässä olevaan tippukiviluolaan. Siellä oli pieni kappeli ja jotenkin tosi mystinen tunnelma ikonineen ja kynttilöineen. Luolaa ihailtuamme kävimme haukkaamassa välipalaa ja sitten matka jatkuikin kohti Elafonisseja. Paikan päällä oli yhtä upeaa kuin viime vierailullakin; kristallin kirkasta vettä, loputtomasti aurinkoa ja lämmintä vettä. Tosin merivesi ei ollut ihan niin lämmintä, että siellä olisi viihtynyt kovinkaan kauaa. Pulahdimme katselamaan kaloja ja loppuaika menikin rannalla vaellellessa. Rannan yli pyyhki sen verran kova tuuli, ettei makoilusta olisi tullut yhtään mitään. Kävelimme rannan päästä päähän, ihailimme jalkoihin kerääntyviä pikkukaloja, otimme kuvia ja nautimme varpaita lämmittävästä silkkisestä hiekasta.
Kun koitti bussille paluun aika, huomasimme ikäväksi yllätyksesemme, että olimme molemmat polttaneet hartian seutumme todella pahasti. Sitä kipua ei voi sanoin kuvailla, aivan järkyttävää. Bussimatka tuntui todella tuskalliselta (Jamille varsinkin, hän joutui pukemaan päälleen t-paidan.. auts) ja älyttömän pitkältä. Hotellilla seuraavat päivät valuivatkin after-sun voiteita lotratessa ja kitistessä kipujen kanssa. Ulos ei tehnyt mieli kyllä lähteä, ellei ollut aivan pakko, sillä kaikki lämmin tuntui todella ikävältä. Hotellihuoneessa tuulettimet olivat täysillä ja aloe vera geelit kovassa käytössä. Nukkuminen oli aika vaikeaa, kun mikään asento ei tuntunut mitenkään hyvältä...
Kaiken kaikkiaan nautimme kyllä lomasta ja saatiin pattereita latailtua :) Kirjoittelin tätä kahdessa osassa, kun minun tietokoneessa on pahasti jotain vialla, eikä tämä aina oikein suostu toimimaan. Mulla on muutamia postauksia luonnoksina, joten jee sisältöä on kyllä tulossa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti