tiistai 22. tammikuuta 2013

Wake Up Call


Huomasin muuten, etten oo pitkään aikaan ottanu kuvia ruuista, mitä oon kokkaillu kotona! Shame on me. Yritän vähän panostaa :) 

Tänään oli kyllä oikea yllätysten päivä, jos näin voisi sanoa. Mutta palataan nyt vielä ah, niin ruusuiseen eiliseen. 
Eilen mulla oli ollu tosi huono päivä ja tuntu että olisin noussu ihan väärällä jalalla, hypänny suoraa päälleni tai jotain sen kaltasta. Silmät solmussa sain kokkivaatteet päälle summiksessa ja olin just tasan yheksältä keittiössä, ihan pihalla ku lumiukko. Keittiössä vastassa oli Reet ja Ari ja heti mul oli jotenki semmone olo, että tää päivä ei tuu menemää ihan putkeen. Tiskissä astiat ei meinannu pysyä näpeissä, peukalon kynsi oli hirveen kipeenä, tiskikone oli ylihidas ja kompastelin jalkoihini koko ajan. Astioide paikallee viemine vei ikuisuuden ja tuntu et olin koko ajan tiellä, tai sitten vaa sinkoilin turhia askeleita sinne tänne, en tiiä.
Sitte tein salaatteja, melkein leikkasin sormeen (taas) ja ainekset meni ohi kippojen ja pitkin pöytiä ja lattioita.  Tuntu et oon ihan älyttömän sotkune ja yritin sitte heilua koko aja rätti käessä siinä kaiken lomassa :''D En ollu kyllä yhtään hereillä, ei herrajestas. Lopulta tuli se ihana hetki kun sain tehtäväks tehä jälkiruokaa, olin iha että jeejee tän mä osaan! Mutta kuinkas kävikään xD

Mun piti siis tehä semmonen hieno kerrostettu marjajuttu (.. se tunne kun unohdat yksinkertaisen sanan), missä oli joka toinen kerros vanilijakastiketta (vaahtona) ja joka toinen sitte kahta eri marjaa (mustikka, vadelma ja toisessa sitten kans mansikka). No mä kaadoin hienosti kaikki 5 litraa vanilijahommelia pieneen yleiskoneesee ja laitoin koneen hyrräämään. No tietenki se meni väärin ja Reet sitte näytti mite mun kannattais ne laittaa, koska loogisesti, se koko helahoito ois tullu sieltä lattioille, seinille ja vaikka minne :'D hups. Sitte olis ollu tiedossa siivouskeikka!
Sekottelin sen sitte kahessa, kolmessa erässä ja laitoin hienosti siihen kulhoon sitten niide marjojen kanssa. Kyllä niistä ihan nättejä tuli, paitsi kahesta viimesestä, kun se saakelin vanilijasörssö ei suostunu enää vaahtoutumaa kunnolla, nii se ei oikee jaksanu kantaa niitä marjoja ja ne uppos sinne ku kivet järveen. Oli kuitenki ollu kuulemma hyvvää, eli se on pääasia.
Ainiin, sitte oon saanu Reetiltä lempinimen; Pikkunen. (ette ikänä arvaa miksi (((:: )

Ko pääsin kotiin, olin ihan poikki. Pappa kyyditti mut ja mummun meille (hän tuli meille yöksi, ku vanhemmat oli siellä Grace- laivalla risteilyllä). Mummu leipo sitte ihania perunarieskoja, minä luin ja otin hienot torkut... kaks tuntia ihan liikaa. Koska illalla  arvatkaa vaan sainko perskele sentäs unta. No eheen (((((: Pyörin sinne yhteen asti ennenko nukahin ja aamulla, ei jestas sitä väsymyksen määrää.

Tänään oli onneks vähän parempi päivä sitten. Menin aikaseen aamuun puol kahdeksaks ja tättärää. Mun olis pitäny päästä neljältä, mutta olin kattonu väärin, kuten myös äet, että pääsisin kahelta. No mitäs hemmettiä, pääsin kuitenkin kahdelta, kun iskä oli jo pihassa ja olin muutenki iha lähtökuopissa :Dd Olin alottanu tekee kolmee makeeta piirakkaa ja Ritu ja Saara teki ne sitten loppuun ko meikäläine lähti ko kuppa töölöstä menemään :DD Lähetin Sarille jälkikäteen pahoitteluviestin ja lupasin korvata nuo puuttuvat tunnit seuraavilla työpäivinä. 
Sitten ihan yhtäkkiä Sanna pölähti sinne keittiöön xDD Oltiin unohdettu Sarin kanssa ihan kokonaan, että mille päivälle oltiin sovittu koko tapaamishöskä! Oltiin vähän aikaa ihan hoo-moilasena siinnä :'D Juteltiin semmoinen pyöreät puolituntia miten mulla on menny ja mitenkäs nyt ja entäs silloin. Näytöistä ja seuraavista jaksoista jaettiin myös muutama sananen ja sitten mie kipitin takaisin keittiön puolelle. Oli aika piristävää nähä Sanna taas :--D Terveisiä sinne ruudun toiselle puolelle! (Myös Jamilta kuulemma :D)





Mutta nyt minä menen syömään! (:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti